Oikeuskansleria ryöpytettiin liikkumisrajoitusten valmistelusta, mutta hänelle esitetyt pyynnöt jäävät piiloon – Valtioneuvoston kanslia salaa Marinin ja virkamiesten viestit Pöystille
Valtioneuvoston kanslia (VNK) salaa pääministeri Sanna Marinin (sd.), hänen avustajiensa ja VNK:n virkamiesten liikkumisrajoitusten valmisteluun liittyvät sähköpostiviestit, jotka on lähetetty oikeuskansleri Tuomas Pöystille.
Pöysti julkaisi aiemmin omat viestinsä, joissa hän esimerkiksi neuvoi valtioneuvoston kansliaa suunniteltujen liikkumisrajoitusten valmistelussa ja jopa viestinnässä. Kun Marinin johtama VNK salaa toiseen suuntaan lähteneet viestit, julkisuudessa ei voida esimerkiksi arvioida, osallistuiko hallitusta valvova oikeuskansleri lainvalmisteluun itsenäisesti vai pyynnöstä.
VNK:n päätöksen mukaan STT:n pyytämät asiakirjat ovat viranomaisen sisäistä työskentelyä varten laadittuja asiakirjoja, joihin ei sovelleta julkisuuslakia. Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää ja Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitävät VNK:n päätöstä ongelmallisena.
– Ainoastaan teknisluontoinen ja joutava viestittely, jossa kysytään kahville lähtemistä tai jäikö paha mieli, ei kuulu julkisuuslain alaan. Luulisin, että kun valmistellaan liikkumisrajoituksia, joilla puututaan ihmisten oikeuksiin hyvin konkreettisesti, se ei voi olla teknistä pääosin ainakaan sisällöltään, Mäenpää sanoo STT:lle.
Voutilaisen mukaan korkein hallinto-oikeus on todennut, että momenttia sisäisestä työskentelystä voidaan soveltaa vain toisarvoisiin asiakirjoihin ja vähämerkityksellisiin asiakirjoihin.
Hänen mukaansa Pöystin julkaisemat viestit osoittavat, että kyseessä oli julkisen vallan käyttöä kuvaileva aineisto, jonka perusteella syntyi julkinen keskustelu Pöystin roolista suunniteltujen liikkumisrajoitusten päätöksenteossa. Kritiikin jälkeen Pöysti ilmoitti, että hän ei aio vastaisuudessa osallistua hallituksen valmisteleviin neuvotteluihin.
– Se kertoo siitä, että yksittäisten sähköpostiviestienkin perusteella viranomainen, ministeri tai avustaja voi joutua harkitsemaan omaa toimintaansa uudelleen, Voutilainen sanoo.
Mäenpää on aiemmin kritisoinut STT:n haastatteluissa myös muita Marinin johtaman valtioneuvoston kanslian salauspäätöksiä, joissa salataan perusoikeuksien rajoittamista koskevien päätösten valmistelua. VNK salasi esimerkiksi STT:n pyytämät koronakoordinaatioryhmän asiakirjat vuosi sitten ja suunniteltuja liikkumisrajoituksia koskevat valmisteluasiakirjat tänä keväänä.
Marinin, hänen avustajiensa ja VNK:n virkamiesten sähköpostiviestien salaamista voi verrata aiempiin päätöksiin, joissa valtioneuvoston kanslia on linjannut sähköpostien avoimuudesta.
Marraskuussa Helsingin Sanomat ja Yle osasivat pyytää Marinin ja valtiovarainministeriön ex-kansliapäällikkö Martti Hetemäen sähköpostiviestejä.
Valtioneuvoston kanslia luovutti medioille molempien viestit, joista kävi ilmi, että Marin arvosteli muita hallituspuolueita ja alueiden päättäjiä, jotka eivät tehneet hänen mielestään riittävästi epidemian leviämisen estämiseksi.
Viestit myös paljastivat Marinin olleen aloitteellinen johtaja, joka oli jo lokakuussa pyytänyt selvittämään valmiuslain oikeudellista puolta.
Mäenpää ei näe tapausten välillä periaatteellista eroa, jonka perusteella toiset viestit luovutettiin ja STT:n pyytämät salataan.
Voutilainen sen sijaan muistuttaa Hetemäen olleen viestien aikaan työelämäprofessori, joten käytännössä oli kyse kansalaiskirjeistä, jotka ovat korkeimman hallinto-oikeuden aiemman ratkaisun mukaisesti julkisuuslain piiriin kuuluvia viranomaisen asiakirjoja.
Oikeuskansleri Pöystin ja ministereiden välisen sähköpostiviestinnän julkisuutta on käsitelty aiemmin myös hallinto-oikeudessa. Iltalehti kertoi huhtikuussa, että oikeuskanslerinvirasto (OKV) ei antanut Ylelle vuonna 2019 Pöystin sekä silloisten ministerien Juha Sipilän (kesk.) ja Anne Bernerin (kesk.) viestinvaihtoa.
Yle oli pyytänyt saada oikeuskanslerin sähköpostit ja kirjalliset ohjeet, jotka liittyivät Bernerin siirtymiseen ruotsalaispankki SEB:n hallitukseen.
Iltalehden mukaan oikeuskanslerinvirasto tulkitsi viestien olevan sisäistä työskentelyä.
Kyseessä olisi siten ollut sama peruste kuin mitä VNK käyttää nyt Marinin, hänen avustajiensa ja VNK:n virkamiesten viestien salaamiseen.
Helsingin hallinto-oikeuden mukaan viestit liittyivät kuitenkin liikenne- ja viestintäministerin tehtävässään käyttämään julkiseen valtaan, joten ne ovat julkisia. OKV valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten asiasta ei ole vielä lainvoimaista päätöstä.
Mäenpään mukaan hallinto-oikeuden perustelut ovat hyvin laadittuja ja sama tulkinta sopii myös STT:n tietopyyntöön. Voutilaisen mukaan tapauksia voi myös verrata siinä mielessä, että molemmissa tapauksissa on kysytty oikeuskanslerilta mielipidettä.
Valtioneuvoston kanslia vetoaa päätöksessään olla luovuttamatta sähköpostiviestejä STT:lle myös asiakirjojen käsittelystä annettuun määräykseen.
Voutilaisen mukaan asiakirjat on määrätty arkistoon siirrettäväksi arkistolainsäädännön mukaisesti, vaikka ne olisivat sisäistä työskentelyä varten laadittuja. Hänen mukaansa silloin niihin sovelletaan julkisuuslakia.
Mäenpään mukaan VNK:n päätöksen ongelmana on ajatus, jossa kaikki valtioneuvoston sisäiset asiakirjat jäisivät julkisuuslain ulkopuolelle.
– Julkisen vallan käyttöön liittyy valvontaongelma, jos lähdetään sellaisesta, että voidaan harkinnanvaraisesti antaa tai jättää antamatta asiakirjoja. Se voi johtaa siihen, että annetaan tarkoituksellisesti medialle vain sellaisia asiakirjoja ja viestejä, jotka ovat edullisia virkamiehelle tai poliitikolle, Voutilainen sanoo.
Juttu päivitetty kauttaaltaan klo: 11:37.